Tälle sivulle on koottu Rajalta Rajalle -hiihdon pitkän historian aikana kertyneitä muistoja ja kuvia. Liitteistä löytyy mm. RR-konkareiden Leila ja Väinö Voutilaisen kirjoitus, joka julkaistiin RR-oppaassa hiihdon täyttäessä 20 vuotta vuonna 2002. Alla RR-hiihdon historiikki vuodelta 2003.

Rajalta Rajalle –hiihto, 1984 – 2003  

  Kaksi vuosikymmentä on takana vaiherikkaassa Rajalta Rajalle –hiihdossa. Vuonna 1983 Ranuan kunnan silloinen kunnanjohtaja Kauno Harju esitti ideansa Venäjän rajalta Ruotsin rajalle hiihtotapahtumasta poikki Lapin liikuntasihteeri Tapio Leppäkoskelle ja matkailulautakunnan puheenjohtaja Jorma Törnille. Ideansa Harju oli saanut tiedossaan olevasta Kanadassa hiihdettävästä Canadien Ski Marathonista, jonka kesto on kaksi päivää ja matkaa kaikkiaan 160 km. Ideana Harjulla oli että hiihto tapahtuu reitillä Kuusamon Paljakka, Posio, Ranua, Simo, Kemi, Keminmaa ja Tornio. Reitti etenikin pääsääntöisesti tällä 320 km reitillä vuoteen 1993 asti, vaikkakin Kemi jäi pois alkuvuosina.

Hiihtäjämäärien kehitys ei ollut alkuaan kovin suotuisa, mutta peräänantamat- tomuudella hiihto pysyi ohjelmassa ja kansainvälisyydestä antoi merkkinsä ensimmäiset kaksi ulkomaalaista hiihtäjää jo vuonna 1985 silloisesta Länsi-Saksasta. Vuonna 1994 reitti siirtyi uusille urille Posion kunnan jättäytyessä pois. Tällöin järjestelyistä uudella pitemmällä 440 km reitillä vastasivat Kuusamon kaupunki, Taivalkosken kunnat, Pudasjärven kunta, Ranuan kunta, Keminmaan kunta ja Tornion kaupunki. Reitin pidennys näkyi ensin naisten vähäisenä osallistumisena RR -hiihdossa.
Hiihdon suosio osoitti kasvun merkkejä, joten vuonna 1996 päätettiin lisätä yksi ryhmä RR –hiihtoon ja tässä vaiheessa ryhmissä oli 86 ulkomaalaista ja 48 kotimaista hiihtäjää. Tästä lähti hiihdon eteneminen ja muutoksia tuli seuraavan kerran vuonna 2001, jolloin hiihtoon perustettiin kolme ryhmää joissa oli 154 ulkomaista ja 56 kotimaista hiihtäjää. 20. RR–hiihdon juhlavuonna mukana, kolmessa eri ryhmässä, on 325 hiihtäjää ja heistä 232 tulee ulkomailta ja 93 Suomesta.

Konkareita
Hiihtäjistä löytyy pariskunta Nousiaisista Varsinais-Suomesta, Leila ja Väinö Voutilainen, jotka ovat olleet mukana joka vuosi Rajalta Rajalle –hiihdossa 20 vuoden ajan. Juhlavuonna he hiihtävät RR 3 –ryhmässä. Muita pitkän linjan hiihtäjiä ovat olleet:

18. kertaa: Pentti Lahtinen Jyväskylästä
17. kertaa: Terttu Pantsar Pellosta
16. kertaa: Räihä Matti Kuusamosta
15. kertaa: Ovaskainen Simo Vantaa, Tapio Ville  Rovaniemi, Viinikainen Simo Kaavi
14. kertaa: Pekka Juusti Kouvola ja Jean Pierre Rialti Ranskasta
12. kertaa: Alfred Steiner Sveitisistä ja Raili Vaarala Rovaniemeltä
11. kertaa: Jaakko Heikkinen Kuusamosta, Martti Hynninen Rantasalmi ja Olli Martikainen
10. kerran Hiihtoneuvoksia ovat: Jens Lindemann Saksa,
Madliger Hans-Jörg Sveitsi, Mäki-Petäjä Sirkka Kuusamo,
Räisänen Antero Taivalkoski, Thomsen Andre Hollanti ja Tiainen Eero. 
 

Hiihdon yhtenä erikoisuutena ovat olleet myös hiihdon hiihtävät oppaat ja ns. bussioppaat. He kaikki ovat mukana vapaaehtoisina. Hiihto –oppaina useampana vuonna ovat olleet Kauko Salmela ja Kauno Palomäki Ranualta, Manne Liimatainen, Esa Ollila, Jaakko Heikkinen ja Anna-Kaisa Heikkinen Kuusamosta sekä bussioppaista Susanna Lammassaari ja Sirkka Kinnunen Ranualta. Kemin-maan hiihdon järjestelyistä vastaava Keminmaan liikuntasihteeri Tuomo Karppinen ollut mukana kaikki 20. kertaa. Hiihdon linja-autot ovat aina olleet Rontti Oy:lta Kuusamosta ja heiltä pitkän linjan kuljettajia ovat olleet Benjamin Rontti, Olli Rontti ja Verneri Mustonen. RR –hiihdon toimikunnan puheenjohtajina ovat toimineet ranualaiset matkailulautakunnan puheenjohtaja Jorma Törn 1984 – 1996, kunnanjohtaja Kyösti Tornberg 1996 – 1997 ja kunnanjohtaja Kimmo Sarapää vuodesta 1997 ja edelleen.

   Rajalta Rajalle –hiihdosta on muotoutunut kahdessa vuosikymmenessä mittava kansainvälinen hiihtotapahtuma. Tapahtuman merkittävyys reitin varrella olevissa kunnissa tunnustetaan ja hiihtoon ollaan valmiita myös jatkossa panostamaan. Nykyisin kuuden kunnan järjestettävänä oleva hiihto kerää ladun varteen kaikkiaan kolmen ryhmän yhdeksän hiihtopäivän aikana liki 200 talkoolaista niin huollon kuin myös turvallisuuden tehtäviin. Mielenkiintoisimpia muistoja kansainvälisille RR -hiihtäjille tuovat ne kylätoimikuntien, urheiluseurojen, koulujen ja muiden vapaaehtoistahojen ladun varren huoltopisteet. Suuri merkitys tapahtuman luonteelle ovat olleet myös kyläkoulu- ja ryhmämajoitukset Hosiossa, Ruonassa, Honkamaassa ja Kivalossa.